Tangoa, viinaa ja hernekeittoa

Dieter Hermann Schmitzin romaanissa saksalaismies yrittää tulla suomalaiseksi

Dieter Hermann Schmitz näyttää, millaiseen aitosuomalaisuuteen hänen kirjansa päähenkilö pyrkii.

Suomessa pitkään asunut saksalaismies pyrkii aidoksi suomalaiseksi viinan, kiroilun, tangon ja hernekeiton avulla.

Tampereen yliopiston saksan kielen lehtori Dieter Hermann Schmitz on kirjoittanut romaanin ”Die spinnen, die Finnen. Mein Leben im hohen Norden”, jonka päähenkilö muistuttaa kirjailijaa itseään.

– Päähenkilö on käännöstieteen lehtori käännöstieteen laitoksessa, mutta sitä laitosta ei ole olemassa. Tämä osoittaa, että kaikki on keksitty, Schmitz väittää.

Schmitz sanoo, että kirja edustaa uudenlaista, Saksassa suosittua kirjallisuudenlajia, joka on sekoitus matkakirjasta, omaelämäkerrasta ja fiktiosta.

Päähenkilö on Saksasta kotoisin oleva keski-ikäinen mies, joka ei tunne itseään suomalaiseksi, vaikka on asunut jo pitkään Tampereella. Hän näkee painajaisunen, jossa hän on muuttunut ihmishirveksi. Hän huomaa olevansa väliolento, joka ei enää ole täysin saksalainen mutta ei myöskään suomalainen.

Mies aloittaa Facebookissa keskustelun siitä, mitä kaikkea hänen tulee tehdä muuttuakseen suomalaiseksi. Viikkoja kestävän keskustelun tuloksena syntyy seitsemän kohdan lista, jonka päämääränä on aitosuomalaisuus.

Kiroile suomeksi

Ensimmäinen vaatimus on hakea Suomen kansalaisuutta. Se on muodollisuus, joka vaaditaan passin ja henkilötodistuksen hankkimiseksi.

Toinen ehto on nähdä unta suomeksi. Kolmanneksi pitää kiroilla suomeksi. Tässä tehtävässä päähenkilö epäonnistuu pahasti. Ei riitä, että opettelee lausumaan suomenkielisen kirosanan. Se pitää tulla selkäytimestä heti, kun tilanne niin vaatii.

Schmitz huomauttaa, ettei ”Donnerwetter” ole enää nykysaksan mukainen kirosana. Nyt pitää sanoa ”Mist!” tai ”Scheiße!”. Suomeksi ne tarkoittavat lähinnä paskaa, mutta kirjan päähenkilön olisi pitänyt hätätilassa osata sanoa edes ”hitto” tai ”pahus”.

Tangoa ja hernerokkaa

Facebook-ystävät kertovat, että suomalaisen pitää osata tanssia tangoa. Kirjan päähenkilö oppiikin tanssiaskeleet, muttei kykene täyttämään sitä ehtoa, että tangon pitää tuntua luissa ja ytimissä.

Suomalaisen pitää torstaisin syödä innolla hernekeittoa, mutta ruokahalun pitää kehittyä jo keskiviikkona. Päähenkilö hankkii sitä varten bensa-asemalta hernekeiton hajuisen wunderbaumin. Sen seurauksena koko toimisto haisee niin pahalta, että päähenkilöä oksettaa jo ennen kuin pääsee kuppilaan oikean hernekeiton ääreen.

Yksi suomalaisuuden kulmakivi on tietynlainen tapa juoda viinaa. Kirjan päähenkilö saa neuvon, että hänen pitää hankkia perjantaipullo ja ryypätä kunnolla kerran elämässään.

Periaate on helppo, mutta toteutus ontuu. Mies toteuttaa perjantaikännin hiihtoloman aikana, kun vaimo ja lapset ovat poissa. Hän hankkiutuu juovuksiin ja saa aikaan kotona myös pienen onnettomuuden.

Suomalaisuuden ehtoihin kuului myös osallistuminen hirvijahtiin ja koiravaljakkoajelulle.

Kysymys on identiteetistä

Teos jättää avoimeksi sen, pääseekö mies tavoitteeseensa. Vasta sitten alkaa tapahtua, kun hän ei enää väkisin yritä saavuttaa päämääräänsä.

Schmitz ei kerro lopputulosta, mutta paljastaa, että kysymys on identiteetistä. Tarina on humoristinen, mutta sen takana on myös vakavaa asiaa.

– Osallistun parhaillaan yliopistopedagogian kurssiin ja sain tietää, että monet ongelmat liittyvät identiteettikysymyksiin myös opiskelijoiden ja henkilökunnan kesken.

Puhuuko kirja myös yliopistosta ja ihmisyydestä yleensä?

– Ehdottomasti! Kirja kertoo yliopistosta jo siinä mielessä, että siinä kuvaillaan myös arkipäivää lehtorina käännöskurssien parissa. Ihmisyydestä se kertoo, koska päähenkilön ongelmat ovat aika yleisiä. Eivät ne koske vain maahanmuuttajia vaan kaikkia muitakin ihmisiä.

Kirjan nimi tarkoittaa vapaasti käännettynä ”Hulluja nuo suomalaiset”. Schmitz olisi halunnut toisenlaisen nimen, mutta hyväksyi kustantajan tahdon, ”koska arkipäivän hulluus on siinä mukana ja hulluin ihminen on se päähenkilö”.

Teksti: Heikki Laurinolli

Kuva: Teemu Launis

 

Dieter Hermann Schmitz: Die spinnen, die Finnen. Mein Leben im hohen Norden. Ullstein: Berliini 2011.

Kirjan esittelytilaisuus torstaina 10.3.2011 klo 18, Tampereen Saksalainen Kulttuurikeskus, Suvantokatu 13.