Muutokset rassaavat Tampereen yliopiston henkilöstöä

    Tampereen yliopistossa syksyllä 2010 toteutetun henkilöstökyselyn tulokset kertovat koko henkilöstön työmotivaation ja hyvinvoinnin olevan edelleen hyvää tasoa, vaikka sekä pysyvässä että määräaikaisessa työsuhteessa olevat raportoivat enemmän työn epävarmuutta kuin vuotta aikaisemmin. Lisäksi määräaikaiset arvioivat työpaikan vaihtoaikeiden lisääntyneen ja esimieheltä saadun tuen sekä esimiehen oikeudenmukaisuuden vähentyneen. Pysyvillä puolestaan arviot tyytyväisyydestä omaan työhön olivat hieman laskeneet vuoden takaisista arvioista.

    Pysyvien ja määräaikaisten työntekijöiden vuoden 2010 arvioiden vertailu on esitetty kuviossa 1. Siitä nähdään, että suurimmat erot työntekijäryhmien välillä ovat työn epävarmuudessa, työpaikan vaihtoaikeissa ja muutoksiin liittyvän oman aktiivisuuden arvioinneissa. Määräaikaisten tuntema epävarmuus työn jatkumisesta on paljon voimakkaampaa kuin pysyvissä työsuhteessa olevilla. Lisäksi määräaikaisilla on työnvaihtoaikeita huomattavasti enemmän kuin pysyvillä ja he eivät ole yhtä aktiivisia ottamaan meneillään olevista muutoksista selvää kuin pysyvissä työsuhteissa olevat.

    Nämä tulokset käyvät ilmi Suomen Akatemian rahoittamasta seurantatutkimuksesta ”Ovatko määräaikaiset työntekijät huono-osaisia?”, jonka ensimmäinen henkilöstökysely toteutettiin syksyllä 2008, toinen syksyllä 2009 ja kolmas syksyllä 2010. Syksyllä 2010 kyselyyn vastasi 426 työntekijää ja vastausprosentti oli 72,6 % edellisellä kerralla vastanneista.

    Muutoksiin ei voi vaikuttaa

    Tampereen yliopistossa käynnissä olevat muutokset arvioitiin syksyllä 2010 negatiivisemmin kuin vuotta aiemmin. Reilu kaksi kolmasosaa vastanneista oli sitä mieltä, että muutokset kuormittavat henkilöstöä liikaa, ja oli huolestunut muutosten vaikutuksista yliopistossa. Muutosten koettiin yleisesti aiheuttavan epävarmuutta, sillä 86 % vastanneista oli samaa mieltä tämän väittämän kanssa. Muutoksista tiedottamiseen oltiin tyytymättömiä. Vain 10 % vastanneista oli sitä mieltä, että muutoksista tiedotetaan hyvissä ajoin,  ja 20 % yhtyi väittämään ”muutoksista tiedotetaan avoimesti”. Toisaalta henkilöstö oli aktivoitunut itse hankkimaan tietoa: 55 % vastanneista kertoi itse ottaneensa muutoksista selvää. Kaikkiaan henkilöstö oli kiinnostunut tietämään muutoksista, mutta kokemus siitä, ettei itse voi vaikuttaa muutoksiin, oli yleinen: 72 % vastanneista tunsi näin.

    Erot henkilöstöryhmittäin pysyivät samanlaisina

    Vuonna 2010 raportoitujen tulosten erot henkilöstöryhmittäin pysyivät kutakuinkin entisenlaisina. Edelleen professorit kokivat eniten kiirettä, mutta toisaalta olivat varmimpia työnsä jatkuvuudesta ja heillä oli vähiten työnvaihtoaikeita. Lehtorit ja opettajat kokivat itsensä työssään tarmokkaimmiksi, kun taas yliassistenteilla ja assistenteilla ilmeni eniten ja tutkimushenkilöstöllä toiseksi eniten työn epävarmuutta ja työnvaihtoaikeita.

    Hankkeen tausta

    Tulokset ovat osa Suomen Akatemian rahoittamaa nelivuotista (2008–2011) tutkimushanketta ”Ovatko määräaikaiset työntekijät huono-osaisia?”. Ensimmäisen henkilöstökyselyn tuloksista kerrottiin Aikalaisen numerossa 12/2009 ja toisen kyselyn tuloksista numerossa 11/2010.  Tutkimuksen tuloksia on myös julkaistu Työelämän tutkimus -lehdessä 3/2010.

    Ulla Kinnunen, Kaisa Kirves, Katri Siponen ja Jouko Nätti

    Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö