Opiskelijaa ja konkaria yhdistää ainakin yksi asia. Molemmat ovat samaa mieltä siitä, että hyvän johtajan ominaisuuksien määrittely on äärimmäisen vaikeaa.

Hyvää johtajuutta pohditaan monilla kursseilla ja aiheesta pidetään kokonaisia luentosarjoja. Yksiselitteistä mallia hyvän johtajan muotokuvaan ei ole.

- Tilanne merkitsee aika paljon. Eri tilanteessa erilaiset johtajanominaisuudet voivat olla hyviä. Tällä kurssilla hyvää johtajuutta peilataan kontekstin kautta, yrityksen hallinnon opiskelija Ringa Mäkelä sanoo.

Suunnittelujohtaja Martti Silvennoinen on työskennellyt Tapiola-ryhmässä jo yli kolmekymmentä vuotta erilaisissa tehtävissä. Hän hahmottaa johtajuutta mielellään Raamatusta lähtöisin olevan vertauksen avulla.

– Hyvä johtaja on kuin paimen. Joskus hän on edessä näyttämässä tietä, joskus keskellä havainnoimassa sitä, mitä ryhmälle kuuluu, ja joskus perässä auttamassa niitä, jotka ovat jäämässä jälkeen, Silvennoinen sanoo.

– Kaikkein vaikein johtajan tehtävä on arvioida, milloin täytyy olla edessä, milloin keskellä ja milloin takana.

Johtaja on rohkea ja visionääri

– Tulevaisuudessa johtajalle tärkeä ominaisuus on ainakin visionäärisyys, kyky katsoa eteenpäin. Vuorovaikutustaidot nousevat myös yhä merkittävämmiksi. Listoja hyvän johtajan ominaisuuksista ja luonteenpiirteistä voisi tehdä vaikka kuinka paljon, Martti Silvennoinen sanoo.

Mieluiten hän silti käyttää paimenvertausta: Johtajuus on suunnan näyttämistä, ei johtamista.

Ringa Mäkelä perää esimieheltä rohkeutta toimia aseman vaatimalla tavalla kaikissa tilanteissa.

– Johtajuus ei aina ole kivaa. Johtajana olemiseen kuuluu ikäviäkin asioita.

Tärkeitä luonteenpiirteitä Mäkelän mielestä on lisäksi kyky nähdä asioita muiden näkökulmasta ja taito kannustaa muita. Ja olla rohkea.

Johtajuuden ympäristö pirstaloitunut

Ringa Mäkelä haluaisi tulevaisuudessa toimia johtotehtävissä tai esimerkiksi projektin vetäjänä. Hän pitää johtajuutta kuitenkin oppimisen tuloksena. Ajan myötä voi kasvaa johtajaksi.

– Vaikka luenkin yrityksen hallintoa, niin ei täältä valmistuta suoraan toimitusjohtajiksi, Mäkelä nauraa.

Martti Silvennoiselle myös yliopistomaailma on tuttu ympäristö. Hän valmistui taloustieteiden maisteriksi Tampereelta ja jäi opiskelun jälkeen yliopistolle töihin, ensin assistentiksi ja sitten lehtoriksi. Vuonna 1977 hän siirtyi Tapiolan (silloinen Aura-yhtiöt) palvelukseen.

Silvennoisen tekemä pitkä ura samalla työnantajalla on nykyään harvinaisuus. Työmaailma on muuttunut valtavasti, ja samalla johtaminen on muuttunut.

– Edes kaksikymmentä vuotta sitten ei puhuttu globalisaatiosta, yhteiskuntavastuusta tai strategiasta. Ei ollut myöskään puhetta yrityksen arvoista tai vuorovaikutusasioista, jotka nyt ovat todella tärkeitä. Johtamisen ympäristö on muuttunut ja pirstaloitunut, Silvennoinen pohtii.

Pätkätöihin perustuvaa yritystä hän ei pidä kannattavana.

– Kukaan esimies ei tietoisesti rakenna lyhyille työsuhteille perustuvaa organisaatiota.  Osaaminen ei pääse kehittymään lyhyillä työsuhteilla. Toki jotkut alat suosivat pätkätöitä, mutta esimerkiksi pankki- ja vakuutusalalla vaaditaan taitoa, ja osaaminen menee hukkaan jos ihmiset tekevät vain lyhyitä työsuhteita.

•