Joukko yritysjohtajia ja opiskelijoita on jakaantunut neljään ryhmään, joista jokaisessa rakennetaan ahkerasti legopalikoilla, solmionpäät lattiaa viistäen. Ensi näkemältä ei uskoisi, että kyseessä on uusi ja innovatiivinen opetustapa, jossa opiskelijat ja yritysjohtajat vaihtavat tietoa ja kokemuksia johtajuudesta.

Hyvää johtajuutta pohditaan monilla kursseilla ja aiheesta pidetään kokonaisia luentosarjoja. Yksiselitteistä mallia hyvän johtajan muotokuvaan ei ole.

Noin kuukausi sitten tv:ssä esitetty vuonna 2005 valmistunut erinomainen elokuva Sophie Schollin viimeiset päivät niin sanotusti pysäytti minut sen verran, että aloin etsiä netistä tietoja tuosta minulle täysin tuntemattomasta ryhmästä.

Topeliuksen Maamme kirjassa, jota luettiin maan kouluissa sata vuotta sitten, kerrottiin ajalle tavanomainen esimerkki maailman muuttumisesta: ”jos esi-isämme voisivat vain päiväksikin nousta haudastaan, ihmettelisivät he kaikkea sitä uutta, mitä on tullut heidän Suomeensa vajaan puolen vuosisadan kuluessa”. Topelius arvasi oikein moniakin tulevaisuuden ihmeitä, kuten lentokoneet ja kaikkialle ulottuvan mammonan palvonnan.

Yliopistolaiset ovat tyytymättömiä käynnissä olevaan yliopistouudistukseen. Tieteentekijöiden liiton ja Professoriliiton kyselyn mukaan vain kymmenesosa yliopistolaisista kokee, että uudistus onnistui erittäin tai melko hyvin.

Tutkimusvuonna politiikasta kirjoittaminen Suomessa ei ollut niin värittynyttä kuin ehkä jossain muualla, mutta ei se kyllä neutraaliakaan ollut. Erityisesti muutostilanteissa kuten ero- ja vaalitilanteissa tämä tulee herkemmin näkyviin.

Maailman ensimmäiset yliopistot perustettiin 1200-luvulla, tosin esikuvansa Platonin Akatemia ja Aristoteleen Lykeion syntyivät jo ennen ajanlaskumme alkua. Yliopistot olivat alun perin luonteeltaan sekä paikallisia että kansainvälisiä.

Viljo Rasila toteaa, että ”YKK syntyi aikanaan siitä huomiosta, että ylioppilastutkinnon ulkopuolelle jäi liian paljon sellaisia nuoria, joilla olisi ollut kyky, mutta ei ollut käytännön mahdollisuutta korkeakouluopintoihin. YKK tarjosi tämän mahdollisuuden”. Tätä tarkoitusta varten perustettiin ammatillisia tutkintoja valmistavat opetusjaostot, joissa koulutettiin työntekijöitä kunnallishallinnon, verohallinnon, kirjastotoimen, sosiaalitoimen, nuorisotyön, lehdistön ja radion palvelukseen.

Andrea Goodwin työskentelee varajohtajana Marylandin yliopiston yksikössä nimeltä Office of Student Conduct. Yksikön tehtävänä on selvittää yliopiston sääntöjä vastaan tehtyjä rikkeitä.

Tampereen yliopiston opinto- ja kansainvälisten asiain osaston päällikkö Mikko Markkola pitää tärkeänä, että eri maiden yliopistoja vertaillaan ja hyvistä käytänteistä otetaan opiksi. Hän kyseenalaistaa kuitenkin amerikkalaisen yliopiston mallin, jossa vilppitapaukset annetaan erityisen virkamiehen hoidettavaksi.