Tampereen rakennemalli sai hyvän vastaanoton

    Rehtori Kaija Holli esitteli Tampereen yliopiston uutta rakennemallia lokakuun Yliopistofoorumissa.

    Tampereen yliopiston rehtori Kaija Holli esitteli uutta rakennemallia lokakuun Yliopistofoorumissa.

    Päätös Tampereen yliopiston uudesta rakennemallista on otettu vastaan yllättävän myönteisesti. School-nimike on saanut kritiikkiä, mutta tiedonkulun ongelmia koskenut arvostelu on laantunut.

    – Erittäin vähän on tullut negatiivista kommenttia. Sellaisetkin, jotka hyvin aktiivisesti halusivat toisenlaista ratkaisua, ovat hyvin rakentavasti ilmoittaneet, että tästä mennään nyt eteenpäin, sanoo rehtori Kaija Holli.

    Tampereen yliopiston hallitus teki 5. lokakuuta 2010 historiallisen päätöksen, jonka mukaan tiedekuntien ja laitosten tilalle perustetaan vuoden 2011 alusta alkaen 9 tieteenalayksikköä.

    Yliopisto siirtyy kolmiportaisesta hallinnosta kaksiportaiseen, muodostaa aiempaa suuremmat tulosvastuulliset tieteenalayksiköt ja organisoi yliopistopalvelut uudelleen. Uudistuksen jälkeen yliopistossa on 12 yksikköä nykyisten 38:n sijasta.

    Päätös on Hollin mukaan helpottanut ihmisiä riippumatta siitä, onko ratkaisu ollut täsmälleen omien näkemysten mukainen.

    – Totta kai yksiköissä keskustellaan ja esille nousee hiertäviä asioita, jopa yksikön nimestä saattaa nousta keskustelua. Mutta aikuisia ihmisiähän täällä työskentelee, kyllä semmoisten yli pitää päästä.

    Holli kertoo aistineensa rakentavan hengen siinä, että ihmiset haluavat nyt päästä eteenpäin.

    – Olen yllättynyt ja saanut varsin positiivisen mielikuvan opiskelijoiden reaktioista. Vaikka opiskelijoiden kannalta joku yksittäinen kohta ei mennyt kuten he olisivat halunneet, eivät he ole lähteneet seinille hyppimään vaan he katsovat asioita eteenpäin. Jotkut ovat pettyneitä ja se pettymys menee jossain vaiheessa ohi. Sitten taas lähdetään katsomaan, millaisia ovia avautuu.

    Politiikan tutkimus johtamistieteisiin

    Politiikan tutkimuksen laitos siirtyy hallituksen päätöksen mukaan kokonaan johtamistieteisiin. Päätöstä vaikeutti se, että laitoksella ei ollut asiasta yksimielistä päätöstä. Yhtenä vaihtoehtona oli jakaa laitos kahtia siten, että valtio-oppi ja kansainvälinen politiikka olisivat sijoittuneet eri yksiköihin.

    – Olisi päätös ollut mikä tahansa, niin jonkun mielestä se ei olisi ollut hyvä päätös. He eivät laitoksena olleet yksimielisiä siitä. Ainut asia mistä he olivat yksimielisiä oli se, että he olivat erimielisiä, Holli kertoo.

    Osa politiikan tutkijoista halusi jäädä yhteiskuntatieteisiin, osa tunsi vetoa johtamistieteisiin.

    – Ymmärrän sen, että osa heistä on nyt pettyneitä. Laitoksen jakaminenkaan ei olisi ollut kaikkien mieleen. Nyt on tullut hyvin rakentavia viestejä niiltä, jotka ovat kokeneita ja viisaita professoreita. Ne sanovat, että eihän tämä hyvältä tunnu, mutta päätös on tehty, tämän kanssa eletään ja tästä mennään eteenpäin.

    Musiikintutkimuksen laitos sijoittuu nyt yhteiskuntatieteiden ja kulttuurin tutkimuksen yksikköön. Sen mahdollinen siirtäminen Sibelius-Akatemian yhteyteen ratkaistaan vasta ensi vuoden puolella. Päätös jää odottamaan taideyliopistoja koskevaa selvitystä, jonka on määrä valmistua vuoden loppuun mennessä.

    Yliopiston uudet yksiköt 1.1.2011 alkaen.

    Teksti: Heikki Laurinolli