Hanko on Suomen rikollisin kaupunki, jos asiaa mitataan väkivalta- ja omaisuusrikostilastoilla. Janne Kasevan tilastotieteen pro gradu -tutkielman mukaan Hanko on kaupunkimaisista kunnista ainoa, jossa sekä väkivalta- että omaisuusrikosluvut ovat poikkeuksellisen korkeat.

Tutkimus perustuu pääosin vuoden 2007 tilastoihin. Rikollisuutta ja muuttoliikettä koskevissa muuttujissa on käytetty useamman vuoden keskiarvoja luotettavuuden varmistamiseksi. Kuntatiedot on päivitetty vuoden 2009 kuntaluokituksen mukaan, koska kuntien määrä pieneni vuoden 2009 alussa 415:sta 348:aan.

Hangon rikosluvut yllättivät tutkijan

– En ole tutkimuksessani ottanut kantaa yksittäisten kuntien rikollisuuden syihin. Itsekin yllätyin Hangon korkeista luvuista, mutta ilmeisesti asukasluvultaan pienessä kunnassa on sattunut jonkinlainen rikosaalto. Vuosikymmenen alussa Hangon tilanne oli huomattavasti parempi, kertoo tutkimuksen tehnyt Janne Kaseva.

Väkivaltarikollisuus oli poikkeuksellisen suurta Hangossa vuosina 2006 ja 2007. Asukaslukuun suhteutettuna se oli jopa koko maan toiseksi suurin. Myös omaisuusrikosluvut olivat keskiarvoa suuremmat. Muutoksen syytä Kaseva ei ryhdy arvailemaan.

Taajaan asutuista kunnista Ii, Laitila, Loimaa, Naantali ja Orimattila erottuvat korkeilla rikostilastoillaan. Maaseutumaisista kunnista tähän joukkoon kuuluvat Geta, Perho, Sotkamo, Suomenniemi, Taivassalo ja Tervola.

– Asukasluvultaan pienissä kunnissa parin ihmisen rikoskierrekin saattaa jo nostaa kunnan rikostason yllättävän korkealle. Uskoisin, että tämä on syynä moneen maaseutumaisen kunnan rikostasoon. Vastaavasti ongelmia mallinnuksessa aiheuttaa alkoholin myynti. Koska pienissä kunnissa harvoin on Alkoa, tilastoidaan viinaostot usein naapurikunnan alueelle, Kaseva sanoo.

Suomen vanhimpiin kaupunkeihin kuuluva Naantali on tässä tutkimuksessa luokiteltu taajaan asutuksi kunnaksi. Kaupungeiksi on määritelty kunnat, joiden väestöstä vähintään 90 prosenttia asuu taajamissa tai suurimman taajaman väkiluku on vähintään 15 000.

Väkivalta kasvoi, varkaudet vähenivät

Rikostilastojen perusteella väkivalta on kasvanut, mutta omaisuusrikokset vähentyneet Suomessa 2000-luvulla.

Väkivaltarikokset lisääntyivät siten, että koko maan keskiarvo nousi 10 000 asukasta kohden 59:sta 71:een vuosina 2001–2007.

Henkirikokset ja ryöstöjen määrä on laskenut vuoden 2001 tasosta, mutta pahoinpitelyt ovat lisääntyneet vuosi vuodelta.

Noin 80 prosenttia henkirikoksista ja 70 prosenttia pahoinpitelyistä tehdään alkoholin vaikutuksen alaisena.

Omaisuusrikokset ovat vähentyneet. Koko maan keskiarvo laski 10 000 asukasta kohti 552:sta 462:een kaudella 2001–2006. Vuodesta 2007 omaisuusrikokset ovat alkaneet kuitenkin lisääntyä. Lisäys tulee erityisesti lievien omaisuusrikosten kuten myymälävarkauksien kasvusta.

Omaisuusrikoksille on tyypillistä, että samat henkilöt syyllistyvät lukuisiin rikoksiin. Tämä voi aiheuttaa rikostilastoihin suuria vaihteluita etenkin pienillä paikkakunnilla.

Alkoholi usein rikoksen taustalla

Tutkimus selvitti rikostilastoihin vaikuttavia rakenteellisia syitä. Kaupunkikunnissa selitysasteet olivat korkeampia kuin muissa kunnissa. Maaseutukuntien erot olivat vaikeammin selitettävissä kuntien erilaisuuden vuoksi.

Kaupunkimaisten kuntien väkivalta- ja omaisuusrikollisuutta lisääviä tekijöitä ovat päihtyneiden säilöönottojen määrä, palvelualojen työpaikkojen suuri osuus ja  pendelöinti eli työmatkaliikenne kuntarajan yli. Myös alkoholin korkeat myyntiluvut ja maahanmuuttajien suuri määrä vaikuttavat.

Rikollisuus laskee selvästi, kun korkea-asteen koulutettujen määrä nousee. Myös pienituloisuuden kasvu näyttää yllättäen laskevan väkivaltarikollisuutta kaupungeissa.

Kaikkia selitysmalleja yhdistää alkoholin käyttö. Etenkin väkivaltarikoksissa alkoholilla on keskeinen asema suurimmassa osassa tapauksista. Päihtyneiden säilöönotot ovat mukana kaikissa väkivaltarikosmalleissa.

Muuttoliike selittää väkivaltarikoksia

Muuttoliikkeellä on yhteys rikostilastoihin. Maahanmuutto näyttää liittyvän nimenomaan väkivaltarikollisuuteen. Tutkija Janne Kaseva varoittaa kuitenkin, että maahanmuutto on mallin heikoin selittäjä rikollisuudelle.

– Tulos on suuntaa antava, mutta rajuja johtopäätöksiä siitä ei kannata vetää. Esimerkiksi koulutuksen vaikutus rikollisuuteen on huomattavasti oleellisempaa kuin maahanmuuton.

Voimakas tulomuutto näyttää vähentävän väkivaltarikollisuutta. Tulomuuton ja lähtömuuton suhdetta mittaavan nettomuuton kasvu kuitenkin lisää rikollisuutta. Väestön kasvaessa väkivaltarikollisuuskin lisääntyy.

– Tulkitsen tuloksen niin, että suurten keskusten lähikuntiin viime vuosina kiihtyvästi muuttaneet lapsiperheet lisäävät näiden kuntien tulomuuttoa ja samalla muokkaavat kunnan luonnetta väkivaltarikosastetta alentavasti. Oletettavasti tämä ryhmä ei juurikaan tee väkivaltarikoksia, Kaseva arvioi.

Alkoholin korkeat myyntiluvut ja alle 15-vuotiaiden suuri osuus väestöstä selittävät väkivaltarikollisuutta taajaan asutuissa kunnissa ja maaseutukunnissa. Lisäksi maaseudulla päihtyneiden suuret säilöönottoluvut liittyvät väkivaltarikollisuuteen. Lapsiperheiden suuri määrä taas vähentää väkivaltarikoksia.

Huumeet liittyvät omaisuusrikoksiin

Omaisuusrikollisuutta selittävät osittain samat muuttujat kuin väkivaltarikoksiakin. Alkoholin lisäksi myös huumausaineilla vaikuttaa olevan yhteys omaisuusrikostasoon kaupunkimaisissa ja taajaan asutuissa kunnissa. Myös perhesuhteet ovat keskeisessä asemassa. Avioerot selittävät kaikkia malleja.

Kaupunkimaisissa kunnissa alle 15-vuotiaiden osuus selittää omaisuusrikostasoa. Korkea koulutustaso alensi selvästi sekä väkivalta- että omaisuusrikostasoa kaupunkimaisissa kunnissa.

Maaseutumaisissa kunnissa kesämökkien lukumäärällä vaikuttaa olevan yhteys omaisuusrikostasoon. Kesämökit joutuvat usein omaisuusrikosten kohteiksi. Lisäksi mökkien suuri määrä kertoo myös ulkopaikkakuntalaisten korkeasta määrästä.

Tampere ja Vantaa rauhallisia paikkoja

Kunnan koolla ei vaikuttanut olevan merkitystä väkivaltaluokitukseen. Suurimmista kaupungeista suurin osa kuului odotetun väkivaltatason ryhmään, mutta Tampereella ja Vantaalla väkivaltataso oli melko matala.

Myös omaisuusrikoksissa suurimmat kaupungit sijoittuivat odotetun rikostason ryhmään. Poikkeuksen tekivät Oulu korkealla ja Vantaa melko matalalla rikostasollaan.

Janne Kaseva: Väkivalta- ja omaisuusrikollisuus Suomessa. Tilastotieteen pro gradu -tutkielma. Tampereen yliopisto 31.5.2010.

Korkea väkivalta- ja omaisuusrikostaso

Kaupunkimaiset kunnat:
- Hanko

Taajaan asutut kunnat:
- Ii, Laitila, Loimaa, Naantali, Orimattila

Maaseutumaiset kunnat:
- Geta, Perho, Sotkamo, Suomenniemi, Taivassalo, Tervola

Melko korkea väkivalta- ja omaisuusrikostaso

Kaupunkimaiset kunnat:
- Kajaani, Pietarsaari

Taajaan asutut kunnat:
- Kokemäki, Kuusamo, Raasepori, Uusikaupunki

Maaseutumaiset kunnat:
- Alajärvi, Eckerö, Keitele, Kinnula, Kärkölä, Miehikkälä, Nousiainen, Oravainen, Pomarkku, Pälkäne, Pöytyä, Rääkkylä, Siikajoki, Siikalatva, Urjala, Virolahti

Matala väkivalta- ja omaisuusrikostaso

Kaupunkimaiset kunnat:
- ei yhtään

Taajaan asutut kunnat:
- Hämeenkyrö, Ilmajoki

Maaseutumaiset kunnat:
- Kumlinge, Sottunga, Vårdö

Matala tai melko matala rikostaso

Kaupunkimaiset kunnat:
- Kaskinen, Kauniainen, Maarianhamina, Mikkeli, Nurmijärvi, Salo, Vantaa

Taajaan asutut kunnat:
- Haapajärvi, Kannus, Sipoo, Sodankylä

Maaseutumaiset kunnat:
- Föglö, Hailuoto, Hankasalmi, Honkajoki, Jämijärvi, Karvia, Kihniö, Kruunupyy, Lemland, Marttila, Rautjärvi, Ruokolahti, Sievi, Tervo, Teuva, Toholampi, Toivakka, Vesilahti, Ylämaa

TEKSTI HEIKKI LAURINOLLI