Ristiriidat ahdistavat lasta

    Epätasapainoisen perheen lapsilla voimakkaat puolustusmekanismit

    Defenssimekanismit eli ihmisen psyykeen puolustuskeinot ovat voimakkaampia niillä lapsilla, joiden perheet ovat ihmissuhteiltaan tasapainottomia. Näissä perheissä puuttuu rajoja, rakkautta tai molempia niistä.

    Syy puolustusmekanismien kehittymiseen on se, että lapset eivät opi tietoisempien tunteensäätelykeinojen käyttöä vuorovaikutuksessa vanhempiensa kanssa, vaan he joutuvat sopeutumaan stressaaviin tilanteisiin psyyken puolustusmekanismien avulla.

    Psykologian laitoksen tutkija Jallu Lindblom esittelee lapsille tehdyn kasvonilmetestin periaatetta. Lindblom tutkii, miten varhaiset kokemukset muokkaavat lapsen persoonallisuutta ja tapoja säädellä tunteita.

    Väitöskirjatutkija, psykologi Jallu Lindblom Tampereen yliopistosta antaa esimerkin vauvaiän puolustusmekanismin kehittymisestä. Esimerkkinä on perhetyyppi, jossa perheessä on todennäköisesti yksi tyttölapsi. Äidillä ja lapsella on hyvin läheinen, yhteen kietoutunut suhde: Suhteessa riittää rakkautta, mutta rajoja puuttuu. Äidin ja isän aviosuhde on pielessä, ja isä jää etäiseksi sekä äidille että lapselle. Lapsi joutuu keskelle ns. kolmiodraamaa, jossa äiti paikkaa läheisyyden puutetta hakeutumalla lapsen kanssa läheiseksi. Yhteen kietoutuneessa suhteessa myös lapsi joutuu kokemaan äidin murheita.

    - Tutkimuksessa todettiin, että tällaisen perheen lapselle kehittyy muita selvästi enemmän vältteleviä defenssimekanismeja ja tietoinen tunteiden säätely jää heikoksi. Oletettavasti lapsi on joutunut sulkemaan pois omia tai äidin tunteita, Jallu Lindblom kertoo.

    Lindblom on väitöskirjatutkijana Terveen kehityksen edellytykset -tutkimusprojektissa, joka alkoi jo kymmenen vuotta sitten. Lindblom tutkii, miten varhaiset kokemukset muokkaavat lapsen persoonallisuutta ja tapoja säädellä tunteita. Tutkimuksessa löydettiin yksitoista erilaista perhetyyppiä.

    - Haluamme tutkia perheympäristöä kokonaisuutena, jossa mukana ovat kaikki perheen sisäiset ihmissuhteet. Näissä ihmissuhteissa tarkastellaan rakkauden ja rajojen tasapainoa.


    Välttely voi olla elinehto

    Jo vuoden ikäiselle lapselle on vakiintunut joitakin tunteensäätelykeinoja. Yhdessä osatutkimuksessa vertailtiin, onko lapsuuden kokemusten ajoittumisella eroa. Katsottiin miten kriisien ajoittuminen, esimerkiksi vanhempien ristiriidat, vaikuttivat lapseen kun tämä oli kahden kuukauden tai yhden vuoden ikäinen.

    - Löysimme välttelymekanismien juuret jo  kahden kuukauden ikävaiheesta. Sen sijaan tietoisempiin säätelykeinoihin vaikuttivat vasta myöhemmät kokemukset, Lindblom sanoo.

    Aiemmissa tutkimuksissa on huomattu, että jos perheessä riidellään paljon, jo viisikuukautinen vauva oppii välttämään voimakkaita ja uhkaavia ärsykkeitä esimerkiksi kääntämällä pään poispäin. Riitely on pienellekin vauvalle stressaava tilanne.

    Erään teorian mukaan lapsen tunteita käsittelevät aivoalueet kehittyisivät ensin ja loogisemmat järjestelmät vasta myöhemmin. Tämä viittaisi siihen, että ihmiselle jää tunnemuistoja, joita ei kielellisesti pystytä tavoittamaan.

    - Voisi sanoa, että ensimmäinen elinvuosi opettaa lapselle keinot perheessä ”selviytymiseen”. Joissain perheissä välttelyn kehittyminen voi olla elinehto.

    Defenssimekanismit auttavat lasta myöhemminkin selviämään vaikeista elämäntilanteista, mutta liiallinen turvautuminen defensseihin kaventaa toimintamalleja ja voi johtaa psyykkisiin vaikeuksiin. Lopputulos riippuu siitä, millaisessa ympäristössä lapsi jatkossa elää.

    - Koko lapsen kehityssuunta ei tietenkään määräydy varhaislapsuudessa, mutta me olemme kiinnostuneita siitä, mikä määräytyy. Myös perimä ja myöhemmät kokemukset vaikuttavat.


    Kasvonilmeet paljastavat

    Puolustusmekanismien toimintaa mitattiin yhdeksänvuotiailta lapsilta niin, että heille luettiin tarina, jossa heräteltiin esimerkiksi hylätyksi tulemisen tunnetta. Tämän jälkeen heille näytettiin tietokoneelta aina kahta erilaista kasvonilmettä, esimerkiksi vihaista ja iloista. Sen jälkeen ruudulle tuli tähti joko oikealle tai vasemmalle puolelle, ja lapsen piti painaa joko oikeaa tai vasenta hiiren nappia sen mukaan, kummalle puolelle tähti ilmestyi.

    Näin päästiin kiinni tiedostamattomiin reaktioihin: lapsi reagoi nopeammin, jos tähti ilmestyi sille puolelle jota hän oli katsonut. Aktivoituneiden defenssien ja tunnetilojen mukaan lapsen tarkkaavaisuus ohjautui tiedostamatta jompaankumpaan kuvaan.

    - Olemme aika innoissamme tästä keinosta päästä kiinni lapsen automaattisiin reaktioihin. Testissä tutkitaan niin lyhyitä reaktioaikoja, että tietoinen mieli ei ehdi mukaan vaikuttamaan.


    Yöjuoksua yliopistolla

    Tutkimuksessa on mukana 700 perhettä, joista tilastoanalyysien avulla löydettiin yksitoista perhetyyppiä. Lindblomin mukaan lähestymistapa on uusi, sillä se huomioi perhesuhteiden monimutkaiset muutokset ajassa sekä äidin ja isän näkemyserot.

    Aineiston mittavissa tilastoajoissa olisi yhdeltä nopealta koneelta mennyt seitsemän kuukautta.  Tutkimusryhmä sai valjastettua sata yliopiston mikroluokkien tietokonetta tekemään tilastoajoja öisin.

    - Tietysti tapahtui virheitä ja koneet kaatuivat kesken kaiken. Vaimo alkoi jo kysellä, että olenko ihan kunnossa, kun lähden yöllä yliopistolle, ja tietääkö kukaan mitä teen siellä vai juoksenko vain puskasta toiseen, Lindblom nauraa.

    Hän uskoo kuitenkin, että vaivannäöstä saa jossain vaiheessa palkan.

    - Kaikki eivät pidä valitsemastamme yksilökeskeisestä näkemyksestä. Tosielämä ei kuitenkaan mene niin, että pystyttäisiin tutkimaan aina vain yhtä muuttujaa lapsen elämässä ja sulkemaan muut pois. Ehkä menetämme tässä jotain tieteellisesti, mutta samalla lähestymme tutkimuksellamme tosielämää.

    Teksti Tiina Lankinen

    Kuva Janne Järvinen

    Defenssimekanismit

    * Tiedostamattomia ja automaattisia

    * Vähentävät esim. ahdistusta

    * Kypsymättömiin defensseihin liittyy todellisuuden vinoutunutta havainnointia, kuten muiden syyttelyä ja oman vastuun kieltämistä

    * Vältteleviin defensseihin kuuluu tunteiden ja ajatusten erottelua toisistaan, kuten tunteen torjumista tai uhkaavan ajatuksen kieltämistä

    * Defenssimekanismien vastakohtana on tietoinen tunteiden säätely, kuten itseä rauhoittavan puheen käyttäminen