”Tutkin esinettä roolissa katsojan näkökulmasta, esineen elollistumista havainnon ja kokemuksen tasolla. Lähden siitä, että näyttämön esineet ovat lähtökohtaisesti tarpeistoa tai lavastetta, ellei jossain esineistä tapahdu muutos, joka implikoi katsojalle, että tuo esine tekeekin nyt roolin. Se muutos voi olla liikahdus tai ääni, mutta olen etsinyt niitä muita animointitapoja, ja niitä yllättäen löytyikin pilvin pimein.”

”Kaikki, jotka tuntevat Haavion, tietävät, että hän on yhtä intrigantti kuin sairaalloisen kunnianhimoinen henkilö”, akateemikko V.A. Koskenniemi kirjoitti tammikuussa 1950 runoilijakollegastaan P. Mustapäästä maisteri Pekka Mattilalle, joka valmisteli väitöskirjaa Koskenniemen tuotannosta ja josta myöhemmin tuli Tampereen yliopiston kirjallisuuden professori. Luonnehdinnan voisi hyvin perustein siirtää Koskenniemeen itseensä sellaisena kuin hänen persoonallisuutensa hahmottuu Martti Häikiön laatiman elämäkerran sivuilta.

Tampereen ja Helsingin seutujen yhdyskuntarakenteista suunnitellaan vertailututkimusta ilmastopolitiikan näkökulmasta.

Tutkimushankkeen on määrä käynnistyä ensi vuodenvaihteessa Tampereen yliopiston, Tampereen teknillisen yliopiston ja Helsingin kaupungin tietokeskuksen yhteistyönä, mikäli Suomen Akatemia myöntää rahoituksen juuri valmistuneelle suunnitelmalle.

– Ilmastopolitiikkaan liittyvän ympäristökeskustelun pitäisi jalkautua vähän lähemmäksi sitä, miten yhdyskuntarakenne ja liikennejärjestelmät ehdollistavat ihmisten elämäntapoja, sanoo tutkimushankkeen vetäjä, Tampereen yliopiston ympäristöpolitiikan professori Yrjö Haila.

Nyt viimeistään kaikki ulos kammioistaan! Pienet, suuret, ujot, itseriittoiset, rauhaa rakastavat. Sisäistä poltetta ei pidä enää odotella. On aika seurustella, luoda suhteita, etsiä kumppaneita.

Kumppanien hakumarkkinat ovat käynnissä yliopiston yksiköissä. Suhteita haetaan yliopiston ulkopuolelta, järkiperustein raha mielessä. Sisäpuolelta haetaan kumppania, jonka kanssa uudistuttaisiin tai ainakin tultaisiin toimeen. Ehkä yliopistoyksiköille voitaisiin järjestää kumppanin hakuohjelma. Tyyliin Maajussille morsian tai Unelmien poikamies. Tai edes deittipalsta nettiin.

Täydennyskoulutuksen rooli muuttuu yliopistouudistuksessa. Avoimen yliopiston toiminta voi siirtyä Tampereen yliopistossa opintotoimiston osaksi.

Täydennyskoulutuskeskuksesta (TYT) on tulossa infrastruktuurista vastaava elin, jonka nimi saattaa vaihtua Elinikäisen oppimisen keskukseksi (EINO). Koulutuksen sisällöistä vastaisivat nykyiset ainelaitokset, joista on tulossa suurempia yksiköitä school-mallin mukaisesti.

”Tutkin sitä, millä tavalla koko väestön elinolot muodostuivat tilastoinnin kohteeksi. Olen kiinnostunut katsomaan tietokäytäntöjen näkökulmasta, minkälaista yhteiskunnallista toimintaa ja toimijoita on tilastoinnin ympärillä. Puhun tällaisesta virallisesta, Tilastokeskuksen tekemästä tilastosta. Tilastokeskushan on yksi valtion virasto, joka toimii valtiovarainministeriön alla.

Tilastotiedolla on vahva taipumus muuttua faktaksi. Hyvin helposti ajatellaan, että tilastot kertovat millä tavalla asia on, ja sille on vaikea nähdä vaihtoehtoa. Pyrin näyttämään, miten tilastot kuitenkin aina kytkeytyvät ajankohtaansa tai siihen yhteiskuntaan, jossa tieto syntyy.”

En ollut paikalla, kun Yhteiskunnallista korkeakoulua tuotiin Tampereelle. Minusta tuli varsinainen kulttuurihankkeitten lopettaja, teurastaja, kun päätoimittaja Jaakko Hakalan ja maisteri Yrjö Silon kutsumana aloitin työni Pirkanmaan maakuntaliiton kulttuuriasiamiehenä. Palvelukseni maakuntaliitossa ja korkeakouluyhdistyksessä päättyi jo käytännössä kolmantena työpäivänä, 3.9.1963. Tapasin Erkki Lindforsin. Sopimuksen mukaisesti aloitin vuoden kuluttua kaupungin palveluksessa 1.9.1964.

Cicero maalaa De amicitia -teoksessaan lukijan silmien eteen kaikki edut, jotka sisältyvät ystävyyteen. Loppuhuipennuksessaan hän sanoo: ”Ystävyys luo toivorikasta valoa myös tulevaan aikaan eikä se anna masennuksen vallata mieltä. Se joka katselee mielessään tosiystävää, katselee tavallaan omaa kuvaansa: siten ovat myös poissaolevat läsnä, siten ovat köyhät rikkaita, heikot voimissaan ja – mikä kuulostaa vielä oudommalta – siten jopa kuolleet ovat elossa. Niin kunnioittavin, muistelevin ja kaihoisin mielin ystävät heitä yhäti ajattelevat.”

Tampereen yliopisto korvaa tiedekunnat ja laitokset tieteenalakohtaisilla schooleilla, joihin palkataan päätoimiset johtajat. Muutos on osa vuosien 2010–2015 strategiaa, jonka yliopiston hallitus hyväksyi helmikuun puolivälissä.

Tampereen yliopistossa on nyt kuusi tiedekuntaa, 25 ainelaitosta ja 9 erillislaitosta. Vuoden 2012 alusta toimintansa aloittaa kymmenen schoolia, jotka sisältävät tutkinto-ohjelmia ja tutkimuskeskuksia. Johtajien lisäksi schooleille valitaan johtokunnat, joissa voi yliopistoyhteisön ryhmien lisäksi olla ulkopuolisia jäseniä.

Satakunta Tampereen yliopiston työntekijää ja opiskelijaa osoitti mieltään tukeakseen yt-menettelyn kohteeksi joutuneita Oulun yliopiston työntekijöitä.

Yt-menettely koskee Oulussa 1600 työntekijää. Vähennystarpeeksi on arvioitu 180 henkilötyövuotta.

Mielenosoitus pidettiin Tampereen yliopiston keskustakampuksen pihalla samana päivänä, jolloin yliopiston hallitus kokoontui päättämään yliopiston strategiasta.