Radiotyön lehtori Marko Ala-Fossi uskoo, että radion tulevaisuus on puheessa. Yksin musiikilla perinteisen radion on vaikea kilpailla, sillä musiikkipalvelujen tarjonta internetissä on niin kattavaa.

– Se on ollut tähän asti dominoiva radion sisältö, että se tarjoaa tietyllä tavalla esivalikoitua musiikkia ja sen avulla formatoituja kanavia. Tämä nykyinen toimintaympäristö näyttäisi siltä, että sen tyyppinen logiikka ei enää jatkossa samalla tavalla toimi.

Kuopion ja Tampereen yliopistoista valmistuneet lääkärit ovat muita tyytyväisempiä peruskoulutuksessa saatuun terveyskeskustyön opetukseen. Tämä käy ilmi Lääkäri 2008 -kyselytutkimuksesta, joka suunnattiin vuosina 1997–2006 valmistuneille lääkäreille.

Tulos vahvistaa aiempina vuosina tehtyjä tutkimuksia, joiden mukaan Kuopiosta ja Tampereelta valmistuneet lääkärit ovat toistuvasti olleet tyytyväisempiä koulutukseensa kuin vanhemmista yliopistoista, Helsingistä, Turusta ja Oulusta valmistuneet.

Työeläkelaitos Varma sai viime vuonna kaikkien Suomen yliopistojen eläkkeet hoitoonsa, koska lupasi niille reilusti tukea työkyvyn ylläpitämiseen. Kilpailijat närkästyivät siitä, että Varma käytti kilpailussa anteliaita työhyvinvointirahoja houkuttimena. Asiasta uutisoi Kauppalehti tiistaina 26.1.

– Yliopisto on varmasti näistä hyvin tarkka, se on ilmeisesti ollut ylivoimaisesti paras tarjous. Tiedän sen, että he käyvät Ilmarisen kanssa voimakasta kilpailua näistä isoimmista kohteista, toteaa Tampereen yliopiston vakuutustieteen yliopettaja Pauliina Havakka.

Julkisiin terveyspalveluihin käytetty raha näkyy kuntalaisten hyvinvoinnissa. Perusterveydenhuollon kustannukset vaihtelevat kunnittain, eivätkä korkeat kustannukset ole vain merkki tehottomuudesta: ne heijastelevat myös palvelujen laatua.

Taloustieteen tutkijat Kaisa Kotakorpi ja Jani-Petri Laamanen ovat selvittäneet kuntien terveyspalveluiden suhdetta asukkaiden hyvinvointiin noin 140:ssä suomalaisessa kunnassa vuosina 2000, 2002 ja 2004.

Keskustelua ilmastonmuutoksesta ovat hallinneet luonnontieteilijöiden tutkimustulokset ilmaston lämpenemisestä ja heidän synkät ennusteensa ilmastonmuutosten vaikutuksista ympäristöön. Kööpenhaminan kokouksen tavoite oli sopia ilmaston lämpenemisen rajoittamisesta alle kahteen asteeseen. Kuten tiedetään, kokous epäonnistui tavoitteessaan ja mitä todennäköisimmin Kiinan suunnitelmallisen vastustuksen takia. Joku jo ehti toteamaan, että mitä väliä sillä on, mitä valtiot ja poliitikot sopivat keskenään. Ilmaston muutoksen ohjaus tapahtuu viimekädessä kahdella tavalla: yksityisten kuluttajien toimesta ja globaaleilla markkinoilla yritysten kilpaillessa uusiutuvan energian tuotannosta ja käytöstä.

Koukku, Mökä ja Nuokku ovat pelihahmoja 12–18-vuotiaille varhaisnuorille ideoidussa ja heille kehitetyssä pelissä. Siinä houkutellaan nuori tekemään pelihahmolleen tämän terveyttä edistäviä valintoja ja samalla ujutetaan nuorelle tietoja terveellisistä elintavoista.

Tampereen yliopiston tietojenkäsittelytieteiden laitos on johtanut terveyspelin kehittämistyötä. Varhaisnuorille kehitetyssä pelissä pelaajille ja pelihahmoille tulee ratkottaviksi tehtäviä, jotka käsittelevät nuorten ateriointia, liikkumista ja muun muassa nukkumista.

”Kieliin on ollut kiinnostusta jo ihan kouluajoista asti, ei se ole niinkään rajoittunut pelkästään englantiin, vaan on enemmän yleiskielitieteellistä. Englantilaisen filologian opinnoissa eniten alkoivat kiinnostaa nämä korpusasiat ja aika paljon professori Juhani Rudangon ansiosta myös tämä diakroninen syntaksintutkimus.”

Tuottavuuteen pyrkiminen voi jopa heikentää tuottavuutta julkishallinnossa. Näin kirjoittaa Tampereen yliopiston kunnallistalouden professori Jarmo Vakkuri toimittamassaan artikkelikokoelmassa Paras mahdollinen julkishallinto?.

Vakkuri arvostelee tapaa etsiä tehokkuuden ongelmaan ratkaisua mittareista tai malleista kuten liikekirjanpidon soveltamisesta julkishallintoon, kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta tai valtionhallinnon tuottavuusohjelmasta.

– Kävelen usein yliopistolle hautausmaan poikki, ja olen ajatellut mielessäni, että se taitaa olla nykyään Suomessa ainoa paikka, jossa ei ole anniskelua, vaikka tosin moni sinne joutuu sen takia. Ei oikein ole sellaisia julkisia tilaisuuksia, joissa ei anniskeltaisi. Kyllä se niin läpäisee tämän yhteiskunnan, pohtii päihdehoidon tutkimuksen professori Pekka Saarnio.

Alkoholijuomien kokonaiskulutus Suomessa vuonna 2008 oli asukasta kohti 10,4 litraa puhdasta alkoholia.

Ruokakaupan aukiolokiistat ratkaistaan sijoittamalla myyntipisteitä hieman tiheämpään. Lyhyempikin aukiolo riittää, kun aikaa säästyy matkanteosta. Mahtavaa.

Koulua ja kirjastoa ylläpidetään joka taajamassa. Ei kulu bensaa turhiin kyyteihin, kun lapsia ei kuskata joka päivä kirkonkylään. Illalla jää aikaa läksyntekoon. Hienoa.