Akateeminen koulutus avartaa ajattelua ja kehittää hahmotuskykyä myös työelämää varten. Työnantajat vaativat kuitenkin konkreettisia käytännön taitoja, joita olisi hyvä opettaa enemmän yliopistossakin.
Anna Halonen tutki sosiaalipsykologian gradussaan Tampereen yliopistosta valmistuneiden sosiologien ja sosiaalipsykologien työllistymistä.

Tietohallinnon johtoryhmän ohjaamana on käynnistymässä hanke, jossa pyritään tuomaan yliopiston verkkosivuille lisää yhtenäisyyttä ja parantamaan verkkojulkaisemisen tukea.

Tampereen yliopiston www-sivuilla on ollut alusta alkaen periaatteena, että yliopiston yksiköt ovat saaneet varsin vapaasti päättää omien kotisivujensa ulkoasusta ja sisällöstä. Periaate on toiminut osittain hyvin ja osittain huonosti.

Verkkojournalismin nopea tahti nopeuttaa myös toisilta tiedotusvälineiltä lainaamista, jolloin alkuperäisen jutun tehnyt tiedotusväline tai toimittaja jää usein pienelle huomiolle. JSN:ssä onkin vireillä selvitys siitä, pitäisikö journalistin ohjeita muokata muun muassa lainaamisen osalta. Neuvoston puheenjohtajan Pekka Hyvärisen mielestä lainaamisen täytyy ilman muuta olla sallittua, mutta ala haluaa ohjeet siitä, missä mittakaavassa toisten juttuja voidaan lainata ja miten alkuperäisen jutun tekijän pitäisi saada tunnustusta työstään.

Yliopisto-opiskelijoilla on vaikeuksia ohjata omaa toimintaansa. Itsenäinen työnsuunnittelu on monelle haaste. Opintopsykologi Satu Eerola on huolissaan opiskelijoiden oppimisen taidoista.

– Tenttikirja kiinnostaa, mutta ei saa itsestään irti, että miten toteutan tämän päivän, Eerola kuvailee.

Moni pysähtyi oudon ilmiön edessä yliopiston Päätalon yhdyskäytävällä, jota pitkin opiskelijat juoksevat luennolta toiselle. Pänttäämisen sijasta tarjolla oli levähdystauko salissa, jossa musiikista ja valoshowsta vastasi Tampereen teknillisen yliopiston elektronisen musiikin kerho.

Kirjallisuustoimittaja Timo Hämäläinen sai 1980-luvulla potkut Yleisradiosta esiinnyttyään päihtyneenä tv-lähetyksessä. Hämäläinen kysyi Finlandia-palkintoehdokas Leena Landerilta, miksi tämän kirja oli niin huonosti kirjoitettu.

Yleisradion kulttuuriohjelma Stradan toimittaja haastatteli tänä syksynä kirjailija Kata Kärkkäistä, joka esiintyi ohjelmassa maalipensseli kädessään. Kärkkäinen yritti puhua myös kirjallisuudesta, mutta toimittaja ei kyennyt osallistumaan tällaiseen keskusteluun. Häntä kiinnostivat aivan muut julkisuusasiat.

Suurin huolenaihe ei ole elinkeinoelämän tulo yliopistojen hallituksiin vaan se, että monimuotoisuus ja moniarvoisuus heikkenevät. Näin tulkitsee kasvatustieteen tutkija Tuukka Tomperi uuden yliopistolain arvostelijoiden tuntemuksia nyt, kun kesällä hyväksytty laki on tulossa voimaan vuodenvaihteessa.

Yliopistot ovat viimeisen kolmen vuoden ajan testanneet työajanseurantajärjestelmää. Koekäytöstä on saatu niin hyviä tuloksia, että ajanseuranta on nyt päätetty laajentaa koskemaan kaikkia Euroopan unionin kansalaisia. Yliopistoissa käyttöönotettu järjestelmä perustuu työajan kohdistamiseen eri toiminnoille, jotta ulkopuolelta rahoitetuissa projekteissa toteutettaisiin EU-vaatimusten mukaista kokonaiskustannusmallia. Työajanseurannan ansiosta yliopistojen talousosastot ovat varmistuneet siitä, että ulkopuolinen rahoitus on ohjautunut asianmukaisille projekteille eikä yleisemmän tason toimintoihin, kuten ajatteluun, roskapostin deletoimiseen tai työaikatietojen tallentamiseen ja kuittaamiseen.

Yliopistokollegion vaalien valmistelu takkuaa Tampereella. Tampereen yliopiston tieteentekijöiden yhdistys Tatte syyttää, että epäselvien käytäntöjen ja ristiriitaisen tiedotuksen vuoksi sata tutkijaa on menettänyt oikeutensa äänestää tai asettua ehdolle yliopistokollegion vaalissa joulukuussa.

Kävin sitten nolaamassa itseni julkisesti. Eräänä marraskuisena lauantaina osallistuin Pinni B:ssä kuusi tuntia kestävään mittelöön, englannin kielen ylimmän tason tutkintoon. Ilman ulkoista pakkoa, silkasta mielenkiinnosta.