Sosiaalista mediaa ei voi enää sivuuttaa opetuksessa, sillä verkossa toimiminen on osa nyky-yhteiskunnan kansalaistaitoja. Työskentely verkossa on luontevaa etenkin nuorille, ja siksi myös opettajien kannattaisi jo peruskoulussa nähdä sosiaalisen median mahdollisuudet opetuksessa. Tätä mieltä on sosiaalista mediaa opetuksessa tutkinut Joanna Muukkonen. Muukkonen on mukana Avoimet verkostot oppimiseen -tutkimushankkeessa, jota koordinoi Suomen eOppimiskeskus ry ja rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto.

Kun englannin kääntämisen lehtori Kate Moore muutti New Yorkista Suomeen, hän hämmästyi yliopiston luokkahuoneiden hiljaisuutta ja opiskelijoiden pälyileviä katseita. Hän halusi saada opiskelijat osallistumaan, mutta huomasi, että Suomessa sen eteen saa tehdä paljon töitä.

Tampereen yliopisto paransi sijoitustaan verrattuna aiempaan, vuonna 2002–2006 tehtyyn tutkimukseen. Tampereen yliopiston humanistiset tieteet säilyttivät asemansa alansa parhaana yksikkönä Suomessa. Terveystieteet nousivat oman alansa kakkossijalle. Kasvatustieteet ja yhteiskuntatieteet nousivat kaksi pykälää.

Pohjoismainen hyvinvointivaltio onkin luokkayhteiskunta. Ruotsinsuomalainen kirjailija Susanna Alakoski sanoo, että luokkaerot ovat viime vuosina jyrkentyneet ja pahentuneet Pohjoismaissa. Tampereella marraskuussa vieraillut Alakoski ei ole ensimmäistä kertaa luokkaretkellä. Hänen esikoisteoksensa Svinalängorna (2006, suom. Sikalat) kertoo Ruotsiin muuttaneen suomalaisperheen arjesta alkoholismin varjossa. Kirja sai Ruotsissa arvostetun August-palkinnon.

Me opiskelijaterveydenhoidossa mielenterveystyötä tekevät kuulemme päivittäin tarinoita kasvusta, jossa hauraat juuret on katkottu moneen kertaan tai laho on nakertanut ne melkein poikki ja lupaavasti kasvuvauhtiin päässyt taimi uhkaa lakata kasvamasta ja menettää vehreytensä, ellei kaadu kokonaan. Tapaamme myös nuoria riittävästi valoa sekä ravinteita saaneita vahvajuurisia puita, jotka joutuessaan uuteen metsään, yliopistoyhteisöön ja opiskelukaupunkiin, päätyvät välillä tilanteisiin, joissa oksia katkeilee ja juurista ei saa riittävästi voimaa päästä eteenpäin.

Tulossa on muutos. Tampereen yliopiston rehtoraatti ohjaa yliopistoa kohti uudistusta, joka koskee strategiaa, sisältöjä, toimintatapoja, rakenteita ja rahoitusmallia.

– Meidän täytyy tehdä totaaliremontti täällä yliopistossa, jotta me pärjätään tulevaisuudessa, sanoo rehtori Kaija Holli.

Eri puolilla yliopistoa on viime aikoina väsätty ”painotettuja toimenpiteitä vuodesta 2010 lähtien” ja käynnistymässä on ankara opetuksen kehittämistyö. Erinäisten sääntö- ja sopimusluonnosten vilistessä ohi silmien ei yksi paperi eroa muista, mutta strategiaa kai tässä jalkautetaan.

Suomalaisyliopistojen aineelliset resurssit ovat niin vähäiset, etteivät ne yllä tasavertaiseen kilpailuun kansainvälisten huippuyliopistojen kuten Cambridgen, Harvardin ja Stanfordin yliopistojen kanssa. Suomalaiset yliopistot näyttävät kansainvälisessä vertailussa pikemminkin opetusteollisuuden haaralta kuin tutkimusyliopistoilta. Näin arvioi Tampereen yliopiston Yhteiskuntatutkimuksen instituutin johtaja, professori Risto Heiskala puheessaan Suomen tieteen tila ja taso -raportin julkaisutilaisuudessa marraskuussa.

Yhteiskuntatieteiden opiskelijoista 11 prosenttia ilmoittaa suhtautuvansa biologisiin selityksiin myönteisemmin kuin uskaltaa muille myöntää. Miesopiskelijoista lähes kuudesosa (15%) näyttää salaavan todellisuuden luonnetta koskevia näkemyksiään. Tämä käy ilmi Janne Kivivuoren ja Petteri Pietikäisen opiskelijoiden ihmiskuvia koskeneesta kyselystä.

Suomesta puuttuu turvapaikanhakijoiden systemaattinen paluupolitiikka. Kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet jäävät ilman tietoa paluun vaihtoehdoista.

– Minulle oli yllätys, että paluukysymys ei kuulu Suomessa kellekään, vaikka kielteisiä turvapaikkapäätöksiä annetaan hyvin paljon, sanoo tutkija Tiina Kanninen.