Tampereen kieli on alkuperäisintä suomea

Muinaisten tamperelaisten kieli on koko suomen kielen perusta. Tehtaanpiiput nousivat seudulle, jonka kieli juontuu yli 2 000 vuotta sitten puhutusta pohjoiskantasuomesta.

Muinaisten tamperelaisten kieli on koko suomen kielen perusta. Tehtaanpiiput nousivat seudulle, jonka kieli juontuu yli 2 000 vuotta sitten puhutusta pohjoiskantasuomesta.

Tampereen kaupunki on yli 200 vuotta vanha, mutta sen kieli on jo 2 000 vuotta vanhaa. Perihämäläisiin murteisiin kuuluva Tampereen puhekieli juontuu kaksituhatta vuotta sitten puhutusta pohjoiskantasuomesta. Yhtä vanhaa kielimuotoa edustavat lounaismurteet, mutta niihin on tarttunut enemmän vaikutteita muista kielistä. Hämäläismurteet edustavat alkuperäisintä suomea, koska sisämaassa asuneet hämäläiset ovat saaneet olla rauhassa omissa oloissaan.

Oikeastaan Tampereen suomi on Messukylän kieltä, koska Messukylän pitäjä oli olemassa jo ennen kuin Tampere perustettiin sen kylkeen vuonna 1779. Toisen maailmansodan jälkeen Messukylä liitettiin Tampereen kaupunkiin, ja vanhasta maalaispitäjästä tuli yksi kaupunginosa. Tampereen puhekielen alkuperästä kertoo Kaija Kuiri kirjassa Tampere kieliyhteisönä. Kirja koostuu artikkeleista, jotka käsittelevät Tampereella puhuttuja kieliä ennen ja nyt.


Tamperelainen r katoamassa

Tunnusleimainen Tampereen puhekielen piirre on tamperelainen r. Esimerkiksi sanassa lähren sorahtaa d:n vastineena r. Tämä ei kuitenkaan ole perihämäläisten murteiden alkuperäinen piirre, vaan aikaisemmin on sanottu lählen. r on lainattu läntiseltä rannikolta kenties siksi, että r:n käyttäminen koettiin hienostuneemmaksi kuin l:n.

Liisa Mustanoja kirjoittaa Tampereen puhekielen muutoksista 1970-luvulta 2000-luvun taitteeseen. Hänen mukaansa r d:n vastineena ei ole enää niin yleinen piirre kuin ennen, mutta se elää edelleen vähintäänkin vitsailussa, esimerkiksi Kummelissa.

Toinen peritamperelainen murteenpiirre on diftongin avartuminen esimerkiksi sanoissa jääkiakko, nuari, tyämiäs. Mustanojan mukaan tämä piirre on edelleen yleinen, samoin kuin illatiivimuoto meneen, tekeen.

Perinteisesti murrepiirteet on määritelty äänne- ja muoto-opillisin perustein, mutta Kuiri muistuttaa, että monet muutkin seikat vaikuttavat siihen, miten määritellään tamperelainen puhe. Tamperelaisuus voi näkyä myös lauserakenteessa, esimerkiksi tee se kuuluu hämeeksi paas tehren se!

Hämäläismurteen sävyt erottuvat seuraavissa Aku Ankka -rinnastuksissa:

Yleiskielinen Aku Tamperelainen Aku
mikä teihin nyt iski? ooksää tolkussas?
jopas tiedän nymmää tiä
mikä tuo hökkelikylä on? mikäs tää ruakotol lummi o?
mikä sää! pehmeä kuin neidon poski! tänään lähden Iineksen kanssa metsään eväsretkelle koree keli! koppaan Iineksen kainaloon ja pistär riävär reppuu. nym mennääl luonnohhelmaa


Suomen puhekieli hämäläistyy

Useat Tampereen puhekielen piirteet ovat yleisiä muuallakin Suomessa. Sanotaan oon, tuun, me mennään, mun kirja, kauheesti eikä kauheasti. Kuirin mukaan Tampereen kieli onkin hyvin tavallista kieltä.

Kokonaisuudessaan hämäläismurteet kattavat laajan alueen ja ulottuvat nykyään jo pääkaupunkiseudulle asti. Hämäläismurteiden piirteet leviävät koko ajan vieläkin laajemmalle ja menettävät samalla paikallista leimaansa. Hämäläismurteiden alueelle muutetaan paljon muualta Suomesta, ja valtakunnallinen media on keskittynyt Helsinkiin ja Tampereelle. Kuirin mukaan koko suomen neutraali, arkinen puhekieli onkin hämäläistymässä.


Ruotsinkieliset olivat eliittiä

Ruotsinkielisiä on ollut Tampereella prosentuaalisesti vähän, mutta silti he ovat jättäneet jälkensä niin kaupungin elinkeinoelämään kuin urheiluunkin. Harry Lönnrotin mukaan ruotsinkielisyys Tampereella liittyy kaupungin teolliseen perintöön. Teollisuuden vuoksi kaupunkiin hakeutui aikanaan ruotsinkielisiä teollisuusasiantuntijoita ja virkamiehiä.

Nykyään raskaasta teollisuudesta on jäljellä vain murto-osa entisestä, ja sama pätee myös ruotsinkielisiin asukkaisiin. Vuonna 1900 ruotsinkielisten osuus kaupunkilaisista oli 5,6 prosenttia, mutta vuonna 2006 enää vain 0,5 prosenttia.

Vielä 1950-luvulla ruotsinkielisyys oli merkki ylemmästä sosiaaliluokasta, mutta enää 1980-luvulla niin ei ollut. 1900-luvun alkupuolella ruotsinkielisten tamperelaisten koulutustaso oli selvästi parempi kuin suomenkielisten, ja se oli myös parempi kuin muiden Suomen ruotsinkielisten. Mitä vähemmän ruotsinkielisiä oli, sitä suuremmalla todennäköisyydellä he olivat korkeakoulutettuja ja kuuluivat ylempään sosiaaliluokkaan.

Ruotsinkielisillä ja ruotsin kielellä oli kauan merkittävä asema kaupunginhallinnossa, teollisuudessa ja elinkeinoelämässä. Keskeinen rooli ruotsinkielisillä on ollut muun muassa Finlaysonilla, Takossa, Tampellassa ja Suomen trikoossa. Tampereen kaupungin hallinnon kieli oli 1800-luvun loppupuolelle asti ruotsi.

Ruotsinkielisten vaikutus näkyy myös jääkiekossa: Tapparan edeltäjä on Tammerfors Bollklubb, joka syntyi kielellisen jaottelun pohjalta vuonna 1932.


Tampere avoin uusille kieliryhmille

Sirkku Latomaa kirjoittaa Tampereen monikulttuuristumisesta. Viimeisen parinkymmenen vuoden aikana muiden kuin suomen- ja ruotsinkielisten määrä Tampereella on moninkertaistunut. Vuoden 2008 lopussa Tampereella asui 9 550 muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvaa henkilöä. Suhteellisesti tämä tarkoittaa viittä prosenttia Tampereen väestöstä. Tampere on Suomen viidenneksi monikielisin ja kansainvälisin paikkakunta Helsingin, Espoon, Vantaan ja Turun jälkeen.

Suurin kielivähemmistö Tampereella ovat venäjänkieliset. Venäjää puhuvia on nykyään Tampereella kaksinkertainen määrä ruotsinkielisiin verrattuna. Suomen, venäjän ja ruotsin jälkeen Tampereen neljänneksi puhutuin kieli on arabia ja viidenneksi puhutuin englanti.

Tampereen eri kaupunginosat kansainvälistyvät eri tahtia. Kovinta vauhtia kansainvälistyy Hervanta, jossa on sekä suhteellisesti että määrällisesti laskettuna eniten maahanmuuttajia. Myös Multisillassa, Santalahdessa, Kaukajärvellä ja Härmälässä asuu paljon maahanmuuttajia.

Latomaan mukaanTampereen kaupunki järjestää kiitettävästi oman äidinkielen opetusta muunkielisille. Vaikka oman äidinkielen opetus on vapaaehtoista kunnille, järjestettiin Tampereen kouluissa lukuvuonna 2008–2009 äidinkielen opetusta yli 20 kielessä. Pääosa näistä kielistä kuuluu Tampereen suurimpiin kieliryhmiin, mutta opetusta annetaan myös sellaisissa kielissä, joiden puhujia on Tampereella alle sata.

Tampereella suhtaudutaankin maahanmuuttajien äidinkielen ylläpitämiseen myönteisesti. Ylipäätään ulkomaalaisiin työnhakijoihin ja pakolaisiin sekä kansainvälisiin opiskelijoihin suhtaudutaan Tampereella myönteisemmin kuin muualla Suomessa.


Kadunnimet elävät ajassa

Maija Louhivaaran mukaan Tampereen kadunnimet ovat ikkuna menneisyyteen. Ne kertovat alueen luonnosta, historiasta ja perinteistä. Esimerkiksi suurteollisuusnimet Verkatehtaankatu, Pellavatehtaankatu ja Puuvillatehtaankatu ovat peräisin 1800-luvun lopulta. Saman aikakauden nimikerrostumaa ovat Tammelan Kalevala-aiheiset kadunnimet Ainonkatu ja Ilmarinkatu.

Venäjänvallan aikaan viittaavat Aleksanterinkatu ja Mariankatu. Aleksanterinkatu nimettiin tsaari Aleksanteri II:n mukaan ja Mariankatu sai nimensä tsaaritar Maria Aleksandrovnalta. Ruotsinkielinen esikuva näkyy muun muassa Tiiliruukinkadussa.

1930-luvulla Tampereen Aitosuomalainen kerho vaati vierasperäisten kadunnimien poistamista tai suomentamista. Niinpä Lasaretinkatu muutettiin Pyhäjärvenkaduksi, mutta Aleksanterinkatu ja Tiiliruukinkatu säilyttivät nimensä vaatimuksista huolimatta. Samaan aikaan Itäinenkatu muutettiin Aleksis Kiven kaduksi ja Läntinenkatu Näsilinnankaduksi, koska nämä kadut eivät enää kuvanneet kaupungin itäistä ja läntistä rajaa.

Vuonna 1957 kaupunkien piti nimetä jokin keskeisimmistä kaduista uudelleen Suomen 40-vuotisen itsenäisyyden kunniaksi. Niin Puolimatkankadusta tuli Itsenäisyydenkatu.

Uudempaa nimistöä edustavat esimerkiksi Hervannan kadut, joiden nimet tulevat korkeakoulu- ja teatterimaailmasta sekä maakunnasta. Vuoreksen alueen kaavanimissä näkyvät muun muassa Nobel-kirjailijat.

Tampere kieliyhteisönä. Toim. Harry Lönnroth. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2009.

Teksti Silja Hjerppe
Kuva Touko Hujanen