Sosiaalinen kehitys talouden rinnalle

    Lukutaito ja koulutus ovat Mikko Perkiön mukaan tärkeitä sosiaalisen kehityksen elementtejä.

    Lukutaito ja koulutus ovat Mikko Perkiön mukaan tärkeitä sosiaalisen kehityksen elementtejä.

    – Maailmanpolitiikka on jäänyt kiinni kaupan ja sodan näkökulmiin. Näitä hallinnan näkökulmia voisi rikastaa hyvinvoinnin ja sosiaalisen kehityksen kysymyksillä. Esimerkiksi lukutaito ja sosiaalinen turvallisuus ovat arvokkaita kysymyksiä sellaisenaan, toteaa sosiaalipolitiikan yliassistentti Mikko Perkiö.

    Sosiaalisen kehityksen näkökulmaa Perkiö on halunnut korostaa toimittamassaan kirjassa Perspectives to Global Social Development. Ulkoministeriön rahoittamassa teoksessa tutkijajoukko pohtii kehitystä sosiaalipolitiikan, koulutuksen, talouden ja ympäristön näkökulmista. Perkiön mukaan kehitysapua on perinteisesti annettu länsimaiden näkökulmasta.

    – Kehitysyhteistyöstä ajatellaan, että sehän vahvistaa ja luo jotain positiivista ja maista tulee vahvempia, mutta tosiasiassa samaan aikaan on ollut heikkona pitämisen tai heikentämisen logiikkaa. Kehitysapu on jatkoa kolonialismin perinnölle, että länsi tai pohjoinen on tottunut hallitsemaan etelän yhteiskuntia ja saamaan sieltä hyötyjä. Esimerkiksi köyhien maiden ylivelkaannuttaminen on ollut osa turmiollista tapaa, jolla rikas pohjoinen on hallinnut etelän maita.

    Perkiön mukaan köyhien maiden hyvinvoinnin luomisessa kauppa-, luonnonvara ja turvallisuuspolitiikat ovat tärkeämpiä kuin kehitysapu.

    – Järjestöjen ja ruohonjuuritason toiminta voi olla hyvää. Kehitysavun ongelmana on kuitenkin monesti se, että etelän kumppaneita halutaan nykyaikaistaa. Onkin vaikea päättää, mitä pitäisi jättää silleen ja mitä puolestaan voisi uudistaa.

    – Kehitysapuna on tuotettu teknisiä ratkaisuja, jotka eivät istu paikalliseen kulttuuriin. Paikallisten kumppanien pitäisi olla projekteissa vahvasti mukana ja saada tietoa asioista. Avun antajan pitäisi suostua niihin ehtoihin, mitä eri puolilla maapalloa vallitsee ja kunnioittaa olemassa olevaa tilaa. Etelän yhteiskuntien tahto pitäisi ottaa huomioon.


    Lukutaito avain kehitykseen

    Perkiö on tutkinut lukutaidon merkitystä yksilölle ja yhteiskunnalle. Lukutaidon avulla voidaan saavuttaa paljon hyvää, vaikka tämä taito muuttaakin kulttuureja voimakkaasti. Erityisesti tyttöjen ja naisten lukutaito edistää yhteisön jäsenten terveyttä ja lasten hyvinvointia. Hyvän koulutustason kansat voivat saavuttaa hyvinvoinnin myös matalan tulotason maissa.

    Maailman väestöstä lukutaitoisia katsotaan olevan 82 prosenttia, mutta Perkiön mukaan kelvollisesti lukutaitoisten osuus on tosiasiassa vain muutaman kymmenen prosenttia. Lukutaitoisuuden kriteeri on nimittäin se, että osaa kirjoittaa ja lukea yksinkertaisen lauseen arkielämästä.

    – Toki perinteisillekin elämänmuodoille ja suullisillekin kulttuureille pitäisi uskoa olemassaolon oikeus, mutta hyvin heikosti lukevalla välineet alkeelliseenkin poliittiseen toimintaan tai yhteiskunnalliseen tiedostamiseen ovat huonot.

    Oppiminen on tehokkainta omalla äidinkielellä, mutta esimerkiksi Saharan eteläpuoleisessa Afrikassa vain 13 prosenttia oppilaista voi käydä peruskoulua äidinkielellään.

    – Nuorten ikäluokkien osalta on ratkaisevaa, että koulua käydään ja siellä myös pysytään. On pieniä ja ehkä keskikokoisiakin kielivähemmistöjä, joiden omalla kielellä ei saa opetusta. Se heikentää oppimista, ja koulupudokkaat ovat usein sellaisista ryhmistä, jotka eivät saa opetusta äidinkielellään.

    Koulutuksen lisäksi Perkiö pitää tärkeänä sosiaalisen hyvinvoinnin lähteenä esimerkiksi pienlainoja.

    – Pienlainat on ihmisten omaa itsenäisyyttä vahvistava asia. On tärkeää, että saa kohtuullisilla ehdoilla rahaa, jolla voi rakentaa oman elämän. Ja kun se auttaa perhetasolla, niin kyllä sillä on laajempiakin vaikutuksia. Elannon kysymyksenä talous on keskeinen partneri sosiaaliselle kehitykselle.


    Aitoa kumppanuutta

    Tampereen yliopisto on mukana Finnish University Partnership for International Development -verkostossa, joka on suomalaisten yliopistojen välinen yhteistyöverkosto. UniPIDin tarkoitus on edistää kulttuurillisesti ja eettisesti kestävää kehitystä, joka pohjautuu kumppanuuteen Suomen yliopistojen ja etelän yliopistojen välillä.

    – UniPIDin kautta solmitaan korkeakoulujen kehittämisverkostoja. Näkökulmana on ennen muuta tuottaa ja lujittaa etelän akateemisia instituutioita ja rakenteita, mutta tietysti pohjoinenkin voi oppia yhtä ja toista. Olen jotenkin optimistinen tämän suhteen, että näissä voisi syntyä tilaa aidolle kumppanuudelle. Näissä kumppanuuksissa voidaan oppia ja tuottaa hyvinvointia, voidaan parantaa ympäristön tilaa ja poistaa köyhyyttä.

    Perkiö painottaa, että kehitystutkimuksen ja kehitysyhteistyön pitäisi keskittyä turhan poliittistaloudellisen jargonin sijaan konkreettisiin sisältöihin. Esimerkiksi sisältölähtöisestä ja aidosti hyvää tuottavasta kehitystutkimuksesta Perkiö nostaa Per Ashornin tutkimuskonsortion, jossa keskitytään lasten ravitsemuksen ja hyvinvoinnin parantamiseen.

    Toivoa muutoksesta antaa myös Yhdysvaltojen uusi presidentti.

    – Vallanvaihtoon Yhdysvalloissa, Obaman aikaan, liittyy paljon toivoa ja muutoksen mahdollisuutta. Maailmanpolitiikassa tarvitaan reiluutta ja kumppanuutta. Se mitä sanotaan ja luvataan, saisi olla paremmin yhteydessä siihen, mitä tehdään.

    Perspectives to Global Social Development -kirjan voi tilata maksutta Mikko Perkiöltä etunimi.sukunimi@uta.fi tai Globaali sosiaalityö ry:n verkkosivulta.

    Teksti Silja Hjerppe
    Kuva Touko Hujanen