Asiantuntijat vetäytyvät omiin huoneisiinsa, yhteistyö loppuu, tietoa ei jaeta eikä virheitä uskalleta tunnustaa. Ilmapiiri myrkyttyy, ihmiset alkavat voida pahoin, ja iloisesta työyhteisöstä tulee sairasteleva ja sulkeutunut. Näin voi oireilla pelolla johdettu organisaatio.

Johtajuus, valta ja pelko -hankkeen tutkijan Anne Kosken mukaan pelolla on pitkä historia poliittisessa johtajuudessa.

– Aikaisemmin esimerkiksi Thomas Hobbes ajatteli, että yhteiskuntarauha ylipäätään ei ole mahdollinen ilman, että poliitikot tietoisesti ja kollektiivisesti pitävät pelon ilmapiiriä yllä, koska kansalaiset eivät ilman sisällissodan pelkoa osaa kunnioittaa poliittista järjestelmää riittävästi, kertoo Koski.

Dosentti Tero AH Järvinen on viimeiset viisi vuotta etsinyt osoitelappuja haavaa parantaville lääkkeille. Hänen tutkimuksissaan on löytynyt kaksi aminohappoketjua, jotka toimivat osoitelappuina ja johdattavat lääkkeen kuin täsmäohjus juuri toivottuun kohtaan. Toinen osoitelappu tunnistaa haavan viiden vuorokauden vanhana ja toinen vähän myöhäisemmässä vaiheessa paranemista.

Työpaikoilla vallitseva ikäsyrjintä ajaa suomalaisia eläkkeelle. Niina Viitasalon sosiaalipolitiikan pro gradu -tutkielman mukaan ikäsyrjintä on erityisesti ikääntyvien naisten ongelma, joka tulee esiin paljon ennen virallista eläkeikää.

Olen työskennellyt viime kuukaudet Itävallassa erään virtuaalisen maailman ja haptisten illuusioiden kimpussa. Kevään aikana Suomesta on alkanut kantautua outoja uutisia, jotka keskieurooppalaisen demokratia ja oikeusvaltiokäsityksen näkökulmasta vaikuttavat lähes absurdeilta. Suomessa yksilön oikeuksia halutaan heikentää uusilla lakialoitteilla.

Rakkaalla lapsella on monta nimeä, kuten finanssikriisi, pankkikriisi, luottolama, jne. Yhteistä on kuitenkin se, että ongelma on vakava ja globaali. Tilanne muistuttaa 1930-luvun suurta lamaa Yhdysvalloissa, mikä loi tarpeen Franklin D. Rooseveltin New Deal -ohjelmalle. Ohjelman tavoitteena oli pelastaa Yhdysvaltojen talous suuren laman aikana valtiovallan investoinneilla ja uudella lainsäädännöllä.

Nopeasti maisterintutkinnon suorittaneet työllistyvät hyvin. Pitkä opiskeluaika ei paranna opiskelijan asemaa työmarkkinoilla. Nopeimmin valmistuvat välinpitämättömät opiskelijat, jotka eivät ole kovinkaan kiinnostuneita tieteellisyydestä tai opiskelijayhteisössä toimimisesta. Nämä tiedot käyvät ilmi Timo Aarrevaaran ja Taina Saarisen toimittamasta artikkelikokoelmasta Kilvoittelusta kilpailuun.

Omalle lapselle ei haluta antaa muotinimeä, mutta silti yleiset nimet mielletään kauniiksi, kun taas erikoiset nimet herättävät enemmän epämiellyttäviä mielikuvia. – Erikoisemmat ja vähän käytetyt nimet tuntuivat ehkä niin vierailta, että sen takia niitä ei pidetty niin miellyttävinä, toteaa Heli Roos, joka tutki suomen kielen gradussaan etunimistä syntyviä mielikuvia.

New Yorkin kaduilla liikkuu vanhanmallisia autoja ja pilvenpiirtäjien katoilla seisoo iänikuisia vesisäiliöitä. Kirjailija Hannu Raittila hämmästelee Yhdysvaltojen vanhaa teknologiaa kirjassaan Ulkona (Siltala 2008). Raittila päättelee, että esimerkit kertovat amerikkalaisten taipumuksesta tyytyä koeteltuihin ratkaisuihin. Tätä kulttuuria ei hänen mielestään voi syyttää itsetarkoituksellisesta teknisen edistyksen palvonnasta.

Modernin valtion kansalaiset elävät Marxin mukaan samassa tilanteessa, jossa kristityt ovat eläneet seurakunnissaan apostolien ajoista lähtien. Uskovaiset ovat tasa-arvoisia taivaassa ja epätasa-arvoisia maan päällä. Kansalaiset ovat tasa-arvoisia poliittisen maailman taivaassa ja epätasa-arvoisia yhteiskuntansa maallisessa elämässä.